sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Vaatehuoneen siivouksesta uuteen haasteeseen!

Tulin siivonneeksi vaatehuonetta pitkästä aikaa. Olin tehnyt Lidlistä kolme loistavaa vaatelöytöä: kaksi neulemekkoa ja legginssit, jotka piti asetella vaatekaappiin paikalleen. Samalla tulin tehneeksi inventaarion siitä, mitä tänä vuonna tarvitsee uusia vaatekaappiin. Itselläni on kausivaatteet  ”Project 333”:n mukaisesti: kevät- ja syysvaatteet, talvivaatteet ja kesävaatteet. Yllättävän monta vuotta pärjää neuleilla ja neuletakeilla, kun niitä ”kierrättää” kausien mukaisesti. Osa toki kuluukin käytössä, erityisesti, kun vaatekappaleita ei montaa ole.

Inventaarioni seurauksena huomasin, että tarvitsisin pari neuletta keväälle ja 1-2 neuletakkia talveksi. Nuo Lidlin ”löydöt” olivat iso bonus talvivaatevarastooni, koska neulemekot olivat hyvin klassisia sekä monikäyttöisiä. Eri väriset legginssit vaan alle ja töihin eikä kukaan tajua, että mekkoni ovat edes Lidlistä 7,99 euron hintaan/ kpl. Tämä innostukseni tosin laantui verkkokauppaselailuni ja siitä seuranneen eettisen ajattelun myötä...


Surffailin aikani netissä nettikauppoja läpi, mutta kyllästyin, kun jokainen silmäämiellyttävä vaatekappale oli tehty akryylistä. Toivoisinpa, että kaikki naiset kävisivät akryyli-boikottiin. Se kun ei kestä käyttöä eikä maadu. Moni kierrätyskeskus onkin valittanut, että heidän keräyslaatikkoihinsa laitetaan akryylihöttöä, parissa pesussa muodottomiksi ja kulahtaneiksi käyneitä vaatteita, joita kukaan ei halua käyttää. Miksi haaskaat rahasi roskaan, kun voisit ostaa kerralla laadukkaampiakin vaatteita, jotka kestävät pitempään kuin 1-2 pesua? Ihan näin vinkkinä, esimerkiksi merinovillaisia ja 100%:sti villaisia vaatteita ei tarvitse pestä kuin ainoastaan niiden ollessa todella likaisia. Tuuletus riittää niiden ylläpitoon. Näin voi säästää sähkön- ja vedenkulutuksessa sekä käyttää vuosia tätä laadukkaasti valmistettua vaatekappaletta.

Eräs nettikaupan vaate muistutti kovasti erästä toista tuotetta, jota olen himoinnut jo viime syksystä saakka, nimittäin Lapuan Kankureiden taskuhuivia. Niinpä kurvasin Lapuan Kankureiden sivuille ja siellä se salainen haaveeni oli alennuksessa. Ensimmäinen ajatukseni oli, että jes, pääsenpäs pitkästä aikaa ostamaan suomalaisen tuotteen, joka on eettisesti valmistettu, toisin kuin nuo Lidlin Esmaran legginssit ja neulemekot... ja siinä samassa olinkin jo tutkimassa Esmaran tehdasolosuhteita ja sain järkyttävän syyllisyyden tunteen siitä, että halvalla saatu vaatekappaleeni, josta tunsin suunnatonta onnea, onkin halpa juuri siksi, että sen tehnyt nainen on saanut kovin vähän palkakseen...

Eikä mennyt tämä toinenkaan ostosreissuni ihan ”putkeen”. 100 % villaa oleva taskuhuivi on pettymyksekseni valmistettu Liettuassa. Pisteet kuitenkin asianmukaiselle informoinnille. Liettua maana kuuluu Euroopan Unioniin, joten tehdasolosuhteiden on järjellisen käsitykseni mukaan oltava paremmat kuin muissa halvan tuotannon maissa. Taskuhuivini tekijä on toivottavasti saanut paremman korvauksen tehdystä tuotteesta kuin Esmaran tehdastyöläinen. Suomalaisuutta tuossa taskuhuivissa ovat tuotesuunnittelu, materiaalihankinta, kankaan rakennesuunnittelu ja jacquard-kutomakoneen ohjelmointi sekä osa tarvikkeista. Kaikki muu on Liettuassa tehtyä. Ostin huivin, ja jäin miettimään voiko 100%:sti suomalaista vaatetta Suomesta edes saada...? Eikö kankaat kuitenkin pääosin tuoda ulkomailta?


Seuraavana listallani olivat villapohja- ja merinovillasukat. Nämä löytyivät myöskin alennetun hinnan kera suomalaiselta yrittäjältä, Sukkamestareilta. Mikä parasta, jos tilaat yli 10 eurolla, et maksa lainkaan postikuluja! Jälleen kerran vilukissoille vinkiksi: älä laita talvipakkasille puuvillaisia sukkia, vaan merinovillaa!

Edelleen aiheesta innostuneena jatkoin suomalaisten vaatevalmistajien metsästämistä ja päädyin blogiin, josta löytyi jo valmis, koottu, lista suomalaisista vaatevalmistajista (Tästä blogista löydät myös muita Suomessa valmistettujen tuotteiden listoja!!). Oi sitä riemua, kun löysin eräänkin yrityksen, ElinaWeen, joka valmistaa haluamistani kankaista minulle legginssejä ja tunikoita. Hinnat ovat kovia, mutta suomalainen työ maksaa. Toisaalta olen itse kyllästynyt kauppojen mustiin ja harmaisiin legginsseihin, ja kaipaan väriä. Miten usein olenkaan ihastellut tyttäreni leggareita, joissa on väriä ja iloa. Nyt löysin sellaisen, joka valmistaa myös aikuisille näitä.

Olin kuvitellut IVANA Helsinginkin olevan kukkarolleni liian kallis, mutta tosiasiassa löysin täältäkin monta varteenotettavaa vaatekappaletta. Löytyipä myös merinovillainen neuletakki toisesta verkkokaupasta! Koko listaa en ehtinyt (vielä) koluamaan läpi, mutta kurkkaapa Sinäkin, löytäisitkö itsellesi aarteita :)

Kaiken tämän surffaamisen jälkeen päätinkin tänä vuonna keskittyä tekemään hyviä hankintoja, jotka olisivat myös Suomessa tehtyjä. Niinpä haastan Sinutkin mukaan!


Mitäpä jos me kaikki ostaisimme tänä vuonna ainakin osan vaatteistamme suomalaisilta tekijöiltä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti