maanantai 23. heinäkuuta 2018

Kesän viljelmät

Tervehdys pitkästä aikaa!
Kevät ja alkukesä sujahtivat vauhdilla ja blogin päivitys on jäänyt työ- ja opiskelukiireiden takia vähemmälle, mutta nyt kun on taas yksi opintokokonaisuus suoritettu, kiirekin loppui kuin seinään. Ainakin hetkeksi :)

Keväällä eräs vanha tuttavamme kysyi haluaisimmeko pienen viljelypalstan läheltä kotiamme. Pienen tuumailun päätteeksi päätimme lasteni kanssa tarttua tarjoukseen, koska olemme lasten kanssa joka vuosi kasvattaneet siemenestä jotakin pientä syötävää, ja mielestäni on ihan hyvä opettaa lapsille mistä ja miten ruokaa saadaan. Meidän palstan koko on puoli aaria. Lapset saivat päättää mitä kasvattaisimme ja niinpä lähdimme kokeilemaan hernettä, sipulia, porkkanaa ja perunaa. Omassa kodissamme kasvatin raparperia, kesäkurpitsaa, tomaattia, basilikaa, vesikrassia, paprikaa, salaatin lehteä...

Mietin mitkä "magic touchit" lasteni käsissä onkaan, sillä itse istuttamistani herneistä tasan yksi lähti kasvamaan, kun taas lasteni istuttamissa lähti kutakuinkin kaikki! Parempi näin, sillä äidin on helpompi kestää tämä pettymys! :D 

Touko-kesäkuun helteiden hellimänä uskaltauduin laittamaan kesäkurpitsat ja raparperin taimet pihalle, mutta kylmät yöt saapuivat tänne eteläänkin ja hetken luulin kaikkien kuolleen, mutta ei, uutta vihreää onneksi puskee. 

Viljelylaatikon reunat on suojattu kupariteipillä.
Koska pihallamme asustaa ei-toivoittuja vieraita, lehtokotiloita, päätin tänä vuonna kokeilla istustuslaatikkoon kupariteippiä, joka aiheuttaa lehtokotilolle pienen "sähköiskun", minkä seurauksena etanan tulisi jättää ruokani rauhaan. Lehtokotilo on ainoa itikan ohella oleva "eläin", jota kohtaan en tunne minkäänlaista myötätuntoa. Kupariteipin lisäksi taistelussa on mukana Ferramol-rautasulfaatti, jota rakeina levitän kerran viikossa kukkapenkkeihin ja viljelylaatikoihin. Rautasulfaatti on muulle eliöstölle turvallista, mutta myrkkyä itse kotiloille.

Kevään jäljiltä rhodoni kärsi kuivuudesta ja pelkäsin senkin olleen mennyttä, mutta kaksi kukkaa se jaksoi työntää ja uutta lehdistöä on tullut vauhdilla. Pitääpä ensi keväänä muistaa, että kastelee rhodoa, ettei jatkossa kasvi kärsisi veden puutteesta auringon ja jäisen maan takia. 


Pian saamme herneitä omasta maasta...

... ja perunaa

sekä sipulia ja porkkanaa!

Viime kesänä ostin (äitienpäivän) ruukkuruusuja tarjouksesta, joita istutin kukkapenkkiin. Suojasin kukkapenkit talvella paksulla lehtikerroksella, ja nyt sieltä on noussut nämä samaiset ruusut! Älä siis nakkaa ruukkuruusuja missään nimessä roskiin/ kompostiin, vaan istuta. Ja muista leikata kukkineet ruusut pois, jotta saat lisää kukkia.

Mikäs se sieltä ruusun alta pilkistää...? No lehtokotilo tietysti...

Viime joulun hyasinttikin päätti yllättää kukkimalla jo nyt. Sipulit olisi saanut nakata maahan vasta syksyllä, mutta kun itsellä ei ole oikein paikkaa, jossa säilyttää sipuleja siihen saakka, päätin "oikaista" ja nakata ne keväällä maahan. Haittaako tuo nyt, jos hyasintti kukkii kesällä...?


Viime vuonna istuttamani punaviinimarja teki viime vuonna alle 10 marjaa, tänä vuonna hieman enemmän. Piirakkaa näistä ei vielä saa, mutta maistuvat sellaisenaan. Satoa on tulossa myös kirsikasta, luumuista ja karviaisista.








Ihanaa kesää kaikille!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti